Erilaiset tavoitteet vaativat erikokoisen annoksen motivaatiota, joten tavoitteet kannattaa mitoittaa resurssien mukaan. Usein asetamme tavoitteen, vaikka emme tiedä onko meillä sen saavuttamiseen riittävästi motivaatiota. Urheilijoiden motivaation määrä on usein todella korkea, sillä heidän tavoitteensa ja päämääränsä ovat selkeitä. He tietävät ja näkevät, miltä tavoitteen saavuttaminen konkreettisesti tuntuu. Kuntoilijan motiivit eivät rakennu yleensä yhtä pysyviksi, vaan tavoite on usein epämääräinen, epärealistinen, pohjimmiltaan epävarmuuden tunteen synnyttävä ja väliaikainen.

Aseta tavoitteet realistisesti Jotta motivaatio syttyisi ja pysyisi yllä, tulee motivaatiolle löytää suunta ja päämäärä eli tavoite. Usein kuulee kysyttävän, mikä olisi minulle sopiva tavoite? Tähän ei kukaan ulkopuolinen voi antaa valmista vastausta. Innostava ja motivoiva tavoite pitää kuitenkin ihmisen liikkeessä. Hyvä tavoite on realistinen, henkilökohtainen, sisäsyntyinen ja konkreettinen. Liikkeelle lähteminen ei ole silti mahdotonta ilman tavoitetta. Liika jahkailu tavoitteen suhteen voi entisestään vähentää motivaatiota. Innostava, mieluisa tavoite voi löytyä lenkkipolulla, kuntosalilla, uimahallissa tai missä tahansa aktiviteetin äärellä. Useasti konkreettinen tavoite löytyykin tekemällä ja kokeilemalla.

Ajankäyttö ja valinnat Ajankäytölliset resurssit pitää miettiä tavoitteen mukaan ja oman elämän valintoja on priorisoitava tavoitteiden kasvaessa. Oman elämän johtaminen sekä ajan- että energiankäytön hallinta ovat keskeisiä osia monen ihmisen elämää, varsinkin jos omat tavoitteet on asetettu korkealle. Monella on tarkkaan laadittu harjoitusohjelma, mutta hyvin harva vaivautuu suunnittelemaan sen lisäksi elämäänsä kalenteroidusti tavoitteiden saavuttamiseksi. Aseta tavoitteesi realistisesti oman ajankäytön ja harjoitusmahdollisuuksien mukaan. Määrittele, kuinka paljon aikaa harjoitteluun on käytettävissä? Miten harjoitteluun suhteutuvat ja sopeutuvat palautuminen, perhe-elämä, työt ja muut velvoitteet sekä harrasteet? Jos opiskelun ja työn ohella haluaa oikeasti mennä eteenpäin fyysisen kunnon osalta, vaatii se priorisointia muulta elämältä. Usein kompastuskivenä onkin se, että asetamme tavoitteen, muttemme tiedosta, onko meillä sen saavuttamiseen riittävästi motivaatiota. Odotukset tavoitetta kohtaan ovat suuremmat kuin itse motivaatio. Kun tavoite on riittävän haastava, se pitää motivaatiota yllä. Pitkän aikavälin tavoite asettuu yleensä useiden kuukausien, jopa vuoden tai vuosien päähän. Sen asettamisen jälkeen on hyvä tehdä lyhyen aikavälin tavoitteita, jotka toimivat matkan välietappeina.

Motivaation lopahtaminen Motivaation lopahtaminen vältetään riittävällä, mutta ei liiallisella määrällä liikuntaa, oikeilla liikunta- ja ravitsemusohjelmilla sekä oikein asetetuilla tavoitteilla. Tavoitteenasettelu on osoittautunut pitkän aikavälin motivoitumisessa toimivaksi menetelmäksi. Tavoitteenasettelun on hyvä olla kokonaisvaltainen katsaus oman mielen syövereihin, ei pelkästään konkreettinen kehonpainon lukema tai päivämäärä siitä, milloin tulisi olla kunnossa. Kehittyäkseen ja päästäkseen eteenpäin on tehtävä aina valintoja sekä mietittävä oman toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Aikaa ei voi muuttaa, mutta omiin valintoihin ja tekemiseen voi vaikuttaa. Järkevä tavoite antaa mahdollisuuden projektin aikataulutukselle ja välitavoitteiden asettamiselle. Konkreettinen tavoite voi olla painon pudottaminen tiettyyn lukemaan, tunnin yhtäjaksoinen juokseminen, sadan kilon penkkipunnerrustulos tai hiihtotapahtuman suorittaminen. Edellisiä tavoitteita voidaan mitata, joten edistymisen seuraaminen ja kontrollointi onnistuu mainiosti matkan varrella. Tällöin suunnitelmia voidaan vielä tarvittaessa muuttaa, ja matka jatkuu jälleen oikealla polulla, oikeaan suuntaan. Edistyminen tavoitteeseen vaatii sitoutumista ja sisua.