Käsilläseisonta ei ole ainoastaan tasapainoilua, vaan kyseessä on monipuolinen liike, joka koostuu useista pienistä mikrotaidoista, jotka yhdessä mahdollistavat käsilläseisonnan. Käsilläseisonnan suosion kasvuun on vaikuttanut toiminnallisen harjoittelun aalto, jossa crossfit on toiminut isona vaikuttajana. Telinevoimistelulliset elementit ovat tulleet monen harjoittelumuodon perustaksi, jonka vuoksi myös käsilläseisonnan suosio on kasvanut. Käsilläseisonta vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä, sillä kukaan ei opi sitä muutamassa viikossa.

Käsilläseisonnan fysiologiaa ja biomekaniikkaa Käsilläseisonnassa painopiste on korkeammalla kuin jaloilla seistessä. Tukipinta on käsillä seisoessa melko pieni, mikä tekee siitä paljon epästabiilimman. Pienikin horjahdus vie painopisteen pois tukialueen päältä ja asennon korjaaminen tapahtuu usean eri nivelen alueella (ranne, kyynärpää, olkanivel ja lantio). Tämä yhdistelmä vaatii hyvää liikehallintaa. Käsilläseisonta on staattisesta olomuodostaan huolimatta jatkuvaa asennon korjaamista, jossa on kolme eri vaihetta:

1) tasapainon ja sen muutosten havaitseminen
2) aistisignaalien käsitteleminen keskushermostossa
3) lihasaktivaation kautta korjausliikkeiden tuottaminen Käsilläseisonnassa sormet toimivat samoin kuin varpaat jaloilla seisoessa.

Suureen osaan tasaisella alustalla tehtävään tasapainon kontrolloimiseen käytetään ranteen vääntömomenttia, jonka kanssa vuorovaikuttavat synergisesti olkapäiden ja lantion vääntömomentit. Huolehdi riittävästi ranteiden, kyynärnivelen, olkanivelen ja lapojen harjoittamisesta monipuolisesti niin voiman kuin liikkuvuudenkin osalta. Käsilläseisonnasta on hyötyä fyysiseen toimintakykyyn. Olkanivelen ja rintarangan liikkuvuus on yksi käsilläseisonnan tärkeimpiä omaisuuksia, jonka lisäksi liikkuvuutta vaaditaan myös ranteilta. Liike vaatii toki voimaa, mutta käsilläseisonnan näkökulmasta absoluuttista voimaa tärkeämpänä seikkana voidaan pitää pikemminkin kykyä käyttää lihaksia oikein, mikä vaatii hyvää lihastasapainoa. Olkanivelestä puhuttaessa se tarkoittaa muun muassa kiertäjäkalvosinlihasten, rintalihasten ja selkälihasten välistä tasapainoa.

Ja muista käsilläseisontaa harjoitellessa kultainen sääntö: Älä ikinä koukista kyynärpäitä, tämän takia moni on saanut liikkeestä traumat jo koululiikunnan aikana.

Lähde: Jukka Rajala: Käsilläseisonta.