Taas on se aika vuodesta, kun luonto alkaa heräillä ja samassa itselläkin joku innostuksen verso puhkeaa sisällä. Toivottavasti te lukijat voitte myös nauttia keväästä, vaikka elämmekin vähän ”sosiaalisesti supistuvaa” aikaa nyt epidemian jyllätessä.

(Kuva tämän viikon aamulenkiltä)

Meidän perheessä tyttöjen harrastukset on ratsastusta lukuun ottamatta keskeytetty ja saa nähdä mitä alkuviikosta päätetään koulujen suhteen. Lehdet on täynnä huolestuttavia otsikoita, ihmiset hamstraavat tavaraa kuin maailmanlopun edellä ja paikkoja suljetaan. Varotoimia pitää olla ja jokaisen tulee ehdottomasti ottaa vastuu omalta osaltaan. Mä koitan yleensä löytää positiivisia puolia erilaisista, ei niin mukavina pidetyistä asioistakin, ja aloin pohtia niitä tässä epidemiatilanteessa. Itse olen yksityisyrittäjä ja korona haukkaa osan omastakin pussistani varmasti, mutta tilanne ei nyt parane voivottelemalla, kiroilemalla tai etsimällä syyllisiä. Ihmisten terveys ennen kaikkea. 

Tänään aamupäivällä olin asiakkaan kanssa lenkillä ja pidettiin samalla siinä ns kävelypalaveria.  Yleensä olemme tavanneet kuntosalilla, mutta nyt varotoimena siirsimme tapaamisen ulos (halaukset teimme etänä!) Oli aivan mahtava auringonpaiste ja siinä asiakkaan juttuja pohtiessamme saimme molemmat raitista ilmaa ja askelia. Win win!

Miten muilla tavoin voisi (terveenä ollessaan) käyttää tämän sosiaalisten tilanteiden välttämisen ja lisääntyneen kotona olemisen ajan hyödyksi? Mulla tulee heti mieleen ainakin yksi tärkeä juttu, joka toteutuu jo ihanasti tänään ja huomenna; perheen kanssa tulee vietettyä enemmän aikaa. Toki meillä ainakin teinitytöt viihtyvät omissa oloissaan, ulkona touhuissaan ja tietysti kännyköillään, mutta ollaan myös sovittu, että leivotaan ja pelataan yhdessä. Tulee juteltua ja kuunneltua enemmän toisia, kun ei ole juuri kiire mihinkään. Voisi koittaa keksiä jotain ihan uusia juttuja ja yhdessäolon tapoja. Me välillä meikataan toisemme (me perheen tytöt siis!) Se on mielenkiintoista, ainakin sen lopputulos! 

Ja hei, ihan se, että tahti vähän rauhoittuu, tekee varmasti monelle oikein hyvää. Toivottavasti sen asian kanssa osaa olla. Että koko ajan ei olisi tarvetta suorittaa jotain. Voisi olla ja hengittää hetken.

Itse olen opetellut ottamaan omia rauhallisia hetkiä ja lyhyestä meditointihetkestä on tullut mulle päivittäinen rutiini. En kuitenkaan kovin kauaa osaa olla paikallani, joten keksin heti myös lisää juttuja, joita nyt kannattaa tehdä. Nimittäin tulee siivottua kaappeja ja hoidettua rästihommia! Sormet syyhyää, että pääsen inventoimaan keittiön nurkkia ja siivoamaan olohuoneen hyllyn. 

Olen eilen ja tänään ainakin treenannut salilla hyvää hygieniaa noudattaen, vaikka moni on jättäytynyt pois. Mietin kyllä muutaman asiakkaani kanssa, miten kotona voisi soveltaa treeniohjelmaa ja millaisia liikkeitä ylipäätään voi tehdä. Paljon on vaihtoehtoja olemassa ja liikevariaatiot vain lisääntyvät, mitä enemmän kotitreenin välineitä on käytettävissä. Ilman erikoisia välineitäkin saa tosi hyviä liikkeitä tehtyä! Eli SAA käyttää mielikuvitusta myös treeneissä sekä monipuolistaa sitä. Tämähän on suorastaan mahdollisuus!

  Kuva hiihtoloman treenisalilta Lieksasta (Tuukka Heikkisen luotsaama TH Gym)

Treenistä puheenollen. Se maistuu uskomattoman hyvältä. Huomisen jälkeen pidän 4-5 päivän palauttavan jakson muutaman viikon tiukan puurtamisen jälkeen. Saa nähdä, jatkuuko treenit salilla vai kotona jossain muodossa. Reverse dieetistä ei voi enää puhua, kun energiansaanti on noussut normaalille, kisadieettiä edeltävälle tasolle. Tykkään olotilastani, ulkomuodostani ja keho voi hyvin. Olen nyt noin 6 kiloa painavampi kuin MM-kisoissa. Lihasmassaa kerryttäessä tietysti painon pitää hiljalleen edelleen nousta ja seuraankin, että näin tapahtuu. Mutta hitsit, että syöminen on kivaa! Kasvispainotteinen, runsas ja terveellinen syöminen. Mun kasvisruokavalio (tai itse asiassa kasvis-kala-maitotuote) on tosi monipuolinen. Olen kokeillut jonkin verran erilaisia reseptejä, vaikka perusarjessa pääruokailut menee usein kaavalla ”kasa erilaisia juureksia, härkäpapumössöä, tomaattimurskaa ja kauraleipää”. Kasvispainotteinen ruokailu toimii erinomaisesti, jaksan tosi  (jopa erityisen) hyvin harjoitella ja kehityn. Olen vähän miettinyt, josko seuraavat kisat kävisinkin penkkipunnerruspenkin päällä maaten, enkä korkkareilla patsastellen. Saa nähdä. Ensi viikolla teen päätöksiä ja alan puuhastella tavoitteen eteen.

  

Tsemppiä kaikille tähän kevääseen, aurinkoa, puuhastelua ja punttia. Ja käsidesiä.